Kesän pääkisa, NUTS Ylläs Pallas, alkaa hiipiä tajuntaan – enää alle kaksi viikkoa starttiin! Nyt enää siis kevennellään, tutustutaan kisareittiin ja mietitään reissupakkaamiset ja huollot.
Osallistun Pallaksella 55 km matkalle. Nythän kaikki reitit on uudistettu ja 55 km juostaan päinvastaiseen suuntaan kuin aiemmin, Hetasta Pallakselle. 55 km matka on minulle tuttu vanhalla reitillä vuodelta 2016, jolloin kisa juostiin karmeassa myrskysäässä. Silloin tulin maaliin 8 h 48 min loppuajassa.
Nyt toivon tuon ajan alittuvan – joskin reitti on hieman pidempi kuin 2016 Hetan päässä sekä Hannukurun huollon siirryttyä Hietajärvelle.
Alun perin olin ilmoittautunut Pallaksella uudelle 105 km matkalle, mutta kevät oli sen verran raskas, että päätin jo aiemmin keväällä vaihtaa matkan lyhyempään. 55 km houkutti muutenkin enemmän: koko matka olisi mahdollista juosta, kun 105 km matka menee väkisin jossain vaiheessa sauvakävelyksi. Lisäksi palautuminen sataselta kestää pitkään enkä halunnut käyttää vuoden parhaita treenikuukausia palautumiseen.
Mäkirallia Aulangolla
Tästä vuodesta näyttää tulevan kisastarttien vuosi. NUTS Ylläs Pallaksesta tulee jo kahdeksas starttini ja toki pisin kisamatka – aiemmista starteista pisin on Milanon maraton huhtikuussa. Pallas tulee myös olemaan toinen polkujuoksukisani tänä vuonna. Vuoden ensimmäinen polkukisa oli eilen Aulanko Tower Trailissa Hämeenlinnassa.
En ollut aiemmin osallistunut Aulanko Tower Trailiin, mutta nyt päätimme perheen kanssa tehdä päiväretken Hämeenlinnaan. Muu perhe meni tutustumaan Hämeen linnaan (tämä ei ole yhdyssanavirhe!) ja minä juoksin 22 km kisan. 22 km on hyvä matka maastossa – siinä on jo pitkän polkukisan tuntua ja samalla Aulanko oli loistava viimeistely Pallakselle ja kisavarustuksen testaamiseen.
Ja mikäs sen mukavampaa kuin juosta uudessa kisassa ja nähdä samalla rakasta ystävääni Outia siellä. Outin myötä aloin oikeastaan alun perin harrastaa juoksua vuonna 2008. Outi oli aloittanut juoksun vähän aiemmin, kun meillä molemmilla oli pieniä lapsia. Inspiroivan esimerkin voimalla oli itsekin helppoa aloittaa uusi harrastus.
Ja oih, kyllä metsä ja polut on mun elementti. Jotenkin sitä vaan tunsi olevansa oikeassa porukassa ja ympäristössä Aulangolla. Nousumetrejä reitillä kertyi 550 ja koko kisa meni mukavassa flow’ssa. Juoksin niin kovaa kuin sinä päivänä oli mahdollista; lämmintä oli, mutta kaikki imeytyi ongelmitta, jalat kestivät hyvin ja lopun alamäissä irtosi mahtava loppukirikin.
Loppuajaksi kuittasin 2:32 (keskisyke 168) ja naisten sarjan sijan 35/130. Olin loppuaikaan todella tyytyväinen, sillä edellisestä ”pikamatkasta” poluilla oli aikaa enkä osannut etukäteen yhtään arvioida, menisikö loppuaika pikemminkin lähemmäs kolmea tuntia.
Toisen kerran jalassa olleet VJ XTRM:t myös toimivat erittäin hyvin ja saivat kisan myötä valtuutuksen tulla kannattelemaan mut Hetasta Pallakselle.
