Olen ilmoittautunut syyskuussa juostavalle Tallinnan maratonille. Kipinä juoksun kuningasmatkalle heräsi huhtikuussa Milanon maratonilla, jonka juoksin yhdessä ystäväni Millan kanssa.
Millan kanssa olimme myös Marrakechin maratonilla tammikuussa 2018. Tällä reissulla tapasimme toisemme ensimmäistä kertaa – juoksu yhdistää ja tuo tielle uusia ihania ystäviä! Voit lukea Marokon reissustamme tarkemmin täältä ja täältä.
Alkuvuoden treenit olivat sujuneet sekä Millalla että mulla maltillisissa merkeissä, joten sovimme etukäteen, että juoksemme Milanossa ilman erityisiä aikatavoitteita. Päätimme kokeilla juoksu-kävelytaktiikkaa, josta oli kirjoitettu vähän aiemmin muun muassa Juoksija-lehdessä. Eräänlainen ihmiskoe siis. 🙂
Juoksu-kävelimme maratonin 10+1 taktiikalla, jossa juoksua oli aina 10 min ja kävelyä 1 min. Viimeisillä kilometreillä tihensimme kävelypätkiä niin, että juoksua oli 5 min ja kävelyä 30 sek.
Maraton meni tällä taktiikalla loistavasti: juoksimme negatiivisen splitin (jossa siis toinen puolisko oli ensimmäistä nopeampi) ja loppuaika oli varsin kelvollinen 4:05. Olimme kisan jälkeen hyvissä voimissa ja hehkutimme onnistunutta kisaa koko loppureissun ajan. Seuraavana päivänä jaksoimme vielä kävellä turisteina ympäri Milanoa ja kiivetä lähes 250 porrasta Duomon näköalaterassille.
Ohjelmasta tolkkua treeniin
Onnistunut maraton jätti sopivasti kisanälkää ja vanha haave maratonennätykseni (3:46 Marrakechissa) parantamisesta alkoi kutitella mieltä. Näillä loppuajoilla ennätysminuutit ovat kuitenkin tiukassa. Treenin pitää olla optimaalista ja kisapäivänä kaiken pitää mennä nappiin.
Onneksi harjoitteluun on ammattilaisapua saatavilla! Otin yhteyttä Harri Mannermaahan ja pyysin häntä tekemään minulle juoksuohjelman, joka tähtää Tallinnan maratoniin.
Ohjelman pohjaksi Harri pyysi kertomaan viimeisen kahden kuukauden treeneistä, sopivasta juoksumäärästä per viikko sekä pisimmistä lenkeistä. Harri laittoi ohjelmaan kaikki tiedossa olevat juoksukisat ennen Tallinnaa sekä toiveeni mukaisesti lihaskuntoa ja uintia kerran viikossa (näitä tosin toteutan vaihtelevasti).
Ohjelmassa on juoksukertoja viisi per viikko, joista kaksi on kevyttä peruskestävyyttä, kaksi vauhtikestävyyttä ja yksi pitkä lenkki. Kisaviikoilla kisa korvaa joko tasavauhtisen vauhtikestävyyslenkin tai pitkän lenkin ja muuta treeniä kevennetään.
Nyt olen noudattanut ohjelmaa 3 kk ja Tallinnaan on pari kuukautta aikaa. Ohjelman noudattaminen on ollut ihan mahtavaa! Ei tarvitse itse pähkäillä, millaisia lenkkejä pitäisi tehdä ja miten treenien nousujohteisuus toteutuu.
Ilman ohjelmaa saattaisin treenata liikaa ja lyödä löylyä silloin kun pitäisi keventää tai palautua. Toisaalta en olisi tehnyt ollenkaan sellaisia vk-treenejä kuin ohjelmassa, ja ohjelmaan merkattu treeni kannustaa lähtemään lenkille myös silloin, kun sohvanpohja houkuttaa.
Joitakin ohjelman mukaisia treenejä on toki jäänyt väliin, mutta en ole murehtinut tästä. Jos treeni on jäänyt tekemättä, olen jatkanut ohjelmaa normaalisti. Kaikkein hölmöintä olisi, että kiva harrastus alkaisi stressata.
Maratonin loppuajasta en aio myöskään ottaa paineita, vaikka investoinkin juoksuohjelmaan. Lopputulosta tärkeämpää on juoksun ilo ja järkevä treenaaminen, joka pitää minut ehjänä ja tukee myös muuta elämää.
PS. Reilu viikko NUTS Ylläs Pallaksen 55 km juoksun starttiin! Odotan jo kovasti juoksua tunturissa ja juoksukavereiden tapaamista.
PPS. Voit seurata minua myös Instagramissa @anskukoli ja Facebookissa @juoksukunnossa.
