Pitkään juoksu-uraan (kyllä kai lähes 15 vuoden harrastamista voi kutsua uraksi?) mahtuu monenlaisia vaiheita ja ajanjaksoja, jolloin en ole voinut juosta. Rasitusvammoista en ole koskaan kärsinyt, mutta muuta hässäkkää on mahtunut matkan varrelle. Juoksutauolle ovat vieneet milloin flunssat, milloin työkiireet ja remontit, milloin kaatumisista syntyneet…
Kirjoitin viime kerralla Hetta-Pallas-juoksun jälkeisestä nihkeästä palautumisesta. Toipuminen pitkästä kestävyyssuorituksesta on oma taiteenlajinsa eikä kovempiin juoksutreeneihin ole kiirettä. Pitkä kisa saa lihaksissa aikaan mikrovaurioita ja hermotus on sekaisin. Sohvanpohjalle ei toki kannata jäädä, vaan harrastaa kevyesti muita lajeja. Ja panostaa syömiseen ja nukkumiseen! Olen harrastanut…
Jos maratonista palautuminen kestää, niin tähän palautumiseen on mahtunut pari ylimääräistä käännettä. Juoksin tosiaan kolme viikkoa sitten ennätykseni Marrakechin maratonilla. Lähdössä kävi niin, että kompastuin asfaltissa olevaan korokkeeseen ja toinen käteni ja polveni osui maahan. Sattui vähän, mutta ei niin paljon, etten olisi voinut juosta.…
