Flunssa alkaa olla selätetty ja 2,5 viikkoa kevättalven parasta treeniaikaa meni harakoille. Mutta ei se haittaa, näillä mennään ja nyt jatketaan juoksutreenejä siitä, mihin pari viikkoa sitten jäin. Karhunkierrokseen on aikaa vähän yli 2 kuukautta ja annan lähiviikkojen treenien näyttää, starttaanko 160:llä vai 80:llä.
Ja vaikka flunssa jatkui ja jatkui, oli siinä ehkä hyvätkin puolensa. Kun en ole pystynyt juoksemaan, olen ehtinyt ajattelemaan ruokaa! Mähän elän syömiselle ja syön 2-3 tunnin välein päivässä. Ruokavalioni on muuttunut viime aikoina kasvispainotteisemmaksi ja etsin aina mielelläni uusia reseptejä, johon voi käyttää papuja, munakoisoa, kesäkurpitsaa, mitä vaan kasviksia.
Parin viime viikon aikana olen kokeillut elämäni ensimmäistä kertaa ruuanlaitossa lehtikaalia, tuoretta pinaattia, kvinoaa, nyhtökauraa ja härkistä. Samalla olen vähentänyt herkuttelua ja yritän hivuttaa varkain kasvanutta painolukemaa alaspäin. (Koska mun mielestä 62 kg / 165 cm on vaan liikaa juoksijalle, ja olokin on virkeämpi, kun ei ole jatkuvassa sokerikoukussa.)
Henkilökohtainen ruokabuumi sai lisää innostusta, kun aloin lukea Scott Jurekin omaelämäkerrallista Eat & Run -kirjaa. Kirjassa Jurek kertoo, miten hänestä tuli ultrajuoksija, ja jokaisen luvun lopussa hän jakaa jonkun ruokareseptinsä. Kaikki reseptit ovat vegaanisia ja osa sopii evääksi lenkille tai kisaan, kuten riisipallot tai energiapatukat.
Mua ei ole haitannut edes tämä loputon talvi. Maaliskuuhan on oikeasti talvikuukausi ja kun siihen asennoituu niin, ei haittaa lumipyryt ja yöpakkaset. Päivän pidentyminen on kyllä ihanaa ja kun kelloja kohta siirretään, pääsee oikeasti valoisalla lenkille työpäivän jälkeen!
Juoksun ollessa pois pelistä on myös ollut aikaa liittyä mukaan kaikenlaisiin hauskoihin haasteisiin. Tänään alkoi Giro-haaste, jossa kerätään juosten, kävellen tai sauvakävellen tietty määrä nousumetrejä päivässä. Haaste kestää 12.4. asti ja osallistua voi joka päivä, tai vain joinakin päivinä. Haasteen päivittäiset nousumetrimäärät vaihtelevat 100 metristä 2390 metriin, ja päivän nousumetrit voi jakaa vaikkapa aamu- ja iltamäkeen.
Tämän päivän haaste oli helppo, 100 m. Hölköttelin tyttären tanssitunnin aikana Karakallion kuntoradalla ja poluilla, ja nousumetrejä kertyi 6,5 km / 1 h lenkin aikana 165 m. Kovasti piti kuulostella vielä oloa, kun tämä oli ensimmäinen lenkki flunssan jälkeen. Meninkin tosi rauhallisesti ja keskisyke oli 137. Oli ihanaa!!
Huhtikuussa alkaa lisäksi Huippumetrit huhtikuussa -hyväntekeväisyyshaaste, jossa lahjoitetaan 4 eur jokaista tuhatta nousumetriä kohden.
Tämmöiset haasteet on ihan mahtavia ja lämmittävät kovasti kaltaiseni numeroaddiktin mieltä. Tulee ihan eri tavalla intoa hakeutua mäkisille reiteille ja vaikka hulluttelemaan Nuuksion kallioille, kun on jokin tavoite, josta voi vielä raportoida samanhenkisille.
Ja sitten vielä yksi kiva juttu. 28.7. järjestetään Inkoossa ensimmäinen Kopparnäs Coast Trail -juoksutapahtuma. Matkat ovat 8 ja 18 km ja itse menen tietenkin 😉 juoksemaan 18 km. Olemme muutaman kerran käyneet perheen kanssa tuolla retkeilemässä ja paikka on merimaisemineen ja kallioineen tosi upea. Voi vain kuvitella, miten hieno se on heinäkuun lopussa, kun meri väreilee helteestä, kallio polttaa ja puut ovat syvänvihreitä.
Mukavaa viikkoa sulle!
