NUTS Ylläs Pallaksen 55 km starttiin on tänään kolme päivää aikaa. Kisan lähestyessä mieli alkaa kääntyä omaan juoksukuplaan. Kohta pääsee juoksemaan tunturiin ja kokemaan yöttömän yön avaruuden.
Aiemmat NUTS Ylläs Pallaksen osallistumiseni ovat vuodelta 2016 (55 km) ja 2017 (134 km, ns. perusmatka polkujuoksuslangissa). Tai sauvakävelyähän se jälkimmäinen pitkälti oli. 2017 perusmatkan kisakertomukseni voit lukea täältä.
134 km matkan suorittaminen oli melkoinen fysiikan ja hengen taisto. Nyt olen ehkä viisaampi ja ymmärrän paremmin, kuinka paljon treeniä ja sitoutumista yli 100 km ultra vaatii. Mielestäni fiksu valmistautuminen perusmatkalle edellyttää treeniä vähintään 10 h viikossa (kevyellä viikolla vähemmän). Ylipitkiä polkulenkkejä ja mäkitunkkausta pitää kertyä riittävästi.
Itse harjoittelin keväällä 2017 keskimäärin 8 h viikossa, mikä riitti kelvolliseen kisasuoritukseen. Mutta kyllähän itse kisa on huomattavasti miellyttävämpi suuremmalla treenimäärällä eikä palautuminen kestä niin kauan.
Tänä vuonna olin alun perin ilmoittautunut uudelle 105 km matkalle, mutta jo keväällä vaihdoin matkan lyhyempään. En halunnut turhaa stressiä treenaamisesta ja nyt myös houkutti matka, jonka voisi kokonaisuudessaan juosta (ellei kisan aikana tapahdu jotain poikkeuksellista) ja josta palautuisi melko nopeasti.
Ja mikä tärkeintä, 55 km startti on perjantaina iltakuudelta, joten myös siinä pääsee kokemaan Lapin yöttömän yön.
Kisavalmisteluista
Tykkään valmistautua ultramatkoille mahdollisimman hyvin sekä treenimielessä että paperilla. Tsekkaan huoltopisteiden sijainnin ja etäisyydet, tutustun reittiprofiiliin, varmistan pakolliset varusteet, teen alustavan aikataulusuunnitelman (joka todellakin on vain suunnitelma – ultralla pitää varautua kaikkeen!) ja lasken energia-/hiilihydraattitarpeen kisan ajaksi.
Vuonna 2016 juoksin 55 km matkan loppuaikaan 8 h 49 min ja nyt toivon alittavani tämän ajan. Tällä kertaa kisa juostaan päinvastaiseen suuntaan eli Hetasta Pallakselle, ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten paljon suunnanvaihdos muuttaa itse kisaa!
Juoksutreeni kevenee kisan lähestyessä. Perjantaina juoksin Nuuksiossa 90 min kevyen pitkiksen, lauantaina tein koordeja ja vetotreenin ja eilen maanantaina 30 min kevyen lenkin. Huomenna vielä yksi kevyt lenkki ja torstaina auton nokka Oulusta kohti Äkäslompoloa. Reissuun lähdimme jo viime perjantaina, joten pakkaamisestakaan ei tarvitse enää hermoilla!
55 km:n kisassa on kaksi huoltopistettä: Mustavaara reilu 11 km kohdalla ja Hietajärvi 26 km kohdalla. Hietajärveltä on rouheat 29 km maaliin, joten tälle välille on varattava maksimimäärä nestettä, 2 l, mukaan. Hiilaria pyrin saamaan sisään n. 50 g tunnissa ja suolaa on otettava säännöllisesti.
Hiilareita saan energiageeleistä, geelikarkeista ja urheilujuomasta, ja varaan mukaan myös bonusherkkuja, kuten suklaata, vihreitä kuulia, suolapähkinöitä ja minimetukoita. Yleensä geelit alkavat aina tökkiä jossain vaiheessa, joten erilaisia energiavaihtoehtoja on hyvä olla mukana. Ennen kisaa syön enemmän hiilareita, mutta en ylitankkaa (sekin on koettu).
Tänä vuonna halusin uuden reitin vuoksi perehtyä maalihuoltoon erityisen huolellisesti. 55 km juoksun maali on Pallaksella, jonne saavun joskus keskellä yötä. Maalissa tarjotaan lämmin keitto, mutta siellä ei ole suihkumahdollisuutta, ja bussikuljetusta Äkäslompoloon joutuu odottamaan jonkin aikaa. Kylmään yöhön pitää siis varautua kunnon vaihtovaatearsenaalilla.
Onneksi järjestäjät kuljettavat juoksijoiden kassit lähdöstä maaliin, joten ei tarvitse olla pelkän juoksuliivin sisällön varassa. Aikamoinen logistinen palapeli tuo kisa on järjestäjillekin!
Tsemppiä kaikille juoksuun ja kisassa nähdään!
Tsemppiä koitokseen!
Kiitos Poppis! <3