Ruskaviikonloppu Kivesvaaralla

Täytin lauantaina 43 vuotta ja syntymäpäivään osui erityisen kivaa ajanvietettä, kun kokoonnuimme naisporukalla Kainuuseen Paltamon Kivesvaaralle mökkiviikonloppua viettämään. Alun perin juoksu on tuonut meidät yhteen ja vaikka olemme keskenämme ihan erilaisia, olemme kuitenkin samanlaisia. Rakastamme kaikki juoksua.

Nuorena minulla oli vain pari läheistä ystävää, ja muutettuani vuonna 1995 Oulusta Helsinkiin sain uuden ystäväpiirin yliopiston opiskelukavereista. Kymmenkunta vuotta myöhemmin lasten saaminen yhdisti perheemme samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin.

Ja jälleen 10 vuotta myöhemmin minulle avautui uusi ystäväpiiri juoksuharrastuksen kautta. Olin liittynyt keväällä 2014 Facebookin Kestävyyttä pintakaasulla 24/7 -juoksuryhmään ja tammikuussa 2015 uskaltauduin ryhmän järjestämälle juoksuleirille Tanhuvaaran Urheiluopistossa.

Toinen elämä juoksusta

Voisi sanoa, että Tanhuvaaran juoksuleiristä alkoi toinen sosiaalinen elämäni. Sitä ennen olin käynyt viisi vuotta juoksutapahtumissa tuntematta ketään eikä se minua varsinaisesti haitannut, mutta toisinaan katselin haikeana juoksun iloa jakavia kaveriporukoita. Tanhuvaarasta alkoi kuitenkin oman juoksuverkostoni laajeneminen eikä minun ole sittemmin tarvinnut olla ikinä tapahtumissa yksin.

Juoksun kautta uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut mieltä avartavaa. Kaikkia meitä yhdistää rakkaus juoksuun, eikä tämä rakkaus kysy sitä, mitä toinen osapuoli tekee työkseen, mikä hänen perhestatuksensa on tai paljonko hän tienaa. Juoksija löytää aina puhuttavaa toisten juoksijoiden kanssa ja on hauskaa huomata, kuinka vaikkapa erilaisista kehon toiminnoista puhutaan aivan luonnollisesti.

Kuva: Seija Henttonen.

Harrastuksen muuttuessa sosiaaliseksi olen saanut olla osa jaettuja kokemuksia ja elämyksiä. Yhteinen harrastus on vienyt meitä juoksukavereita illastamaan Marrakechin tähtitaivaan alla, tanssimaan pöydillä Hampurin yössä ja kokemaan paniikkieksymisen ja reitille löytämisen helpotuksen Vuokatin vaarojen säkkipimeydessä.

Patikkaa, skumppaa ja kakkua

Ja nyt kokoonnuimme kuuden naisen voimin viettämään ulkoiluviikonloppua Kivesvaaraan. Mari oli varannut meille huoneiston Jättiläisenmaa-nimisestä lomakeskuksesta Kivesvaaran huipulta. Mari asuu Paltamossa ja hän tuntee Kivesvaaran reitit hyvin. Lensimme Minnan ja Susannan kanssa varhain lauantaiaamuna Helsingistä Ouluun, josta Seija otti meidät kyytiin. Pysähdyimme aamiaisella Oulun Baarissa ja tapasimme Marin ja Haapaveden vahvistuksen Sannan suoraan Kivesvaaralla. Energisen naispoppoon iloinen jälleennäkeminen!

Nopean varustesäädön jälkeen lähdimme patikoimaan. Tavallisesti olisimme ehkä juosseet, mutta nyt oli kaikkien mielestä hyvä ajatus patikoida ilman juoksua. Ja mikä päivä! Ensin kävelimme 12 km, paistoimme makkarat kodassa Kivesvaaran huipulla, ja jatkoimme patikointia vielä 8 km. Yhteensä tuli liikkeellä oloa 20 km ja kuutisen tuntia, asiaan kuuluvine sometaukoineen tietysti. 🙂

Kuva: Susanna Lapilainen.

Maisemat olivat upeat. Kivesvaara tarjoili ruskavärien räiskettä ja Valkeisenkallion ja Kivesvaaran näköalapaikoilta oli mahtavat kaukaisuuteen siintävät maisemat. Kauas näkemisessä on jotain syvästi tyydyttävää. Tulee samanaikaisesti tunne luonnon suuruudesta ja omasta armollisesta pienuudesta. Ja se hiljaisuus. Ei sellaista hiljaisuutta ole missään!

Ulkoilun jälkeen naiset lauloivat minulle onnittelulaulun, kilistelimme skumpat ja söimme Sannan tekemää synttärikakkua. Saunoimme, istuimme iltaa ja puhuimme kaikesta mahdollisesta hauskasta ja vakavasta. Menimme ajoissa nukkumaan ja aamulla nautimme herkullisen aamiaisen Jättiläisenmaan ihanassa näköalaravintolassa.

Ennen kotimatkaa paikan isäntä esitteli meille ylpeydellä vielä niin sanotut linnunpöntöt, uudet 30 m2 saunalliset mökit. Mökin valtavasta ikkunasta avautui huikea näkymä ruskan värittämään vaaramaisemaan ja Kivesjärvelle. Jäi tunne, että tänne pitää tulla vielä uudestaan takaisin akkuja lataamaan, joko omalle treenileirille tai minilomalle perheen tai puolison kanssa.

Kiitos naiset ihanasta viikonlopusta, olen kiitollinen että olemme toistemme elämässä!

PS. Jos haluat tutustua mahtaviin ihmisiin, KPK 24/7 järjestää juoksuleirin Varalan Urheiluopistossa 10.-12.1.2020, jonne osallistun itsekin. Luvassa juoksuaiheista ohjelmaa ja rentoa yhdessäoloa – tule rohkeasti mukaan! Liity ryhmään (jos et vielä kuulu) ja lue lisää: https://www.facebook.com/groups/kpk247/.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.