Terkkuja tiistain vauhtikestävyyslenkiltä! Eilen ei juoksu kulkenut sitten yhtään. Ohjelmassa oli juoksua 8-10 km, jossa 6 km juoksua ns. maratonvauhdilla. Kolme viikkoa sitten sama lenkki, sama reitti, ja vk-osuus meni 5:19 min/km keskivauhdilla ja 162 keskisykkeellä. Nyt meni sama osuus 5:37 min/km ja 167 keskisykkeellä. Siis hitaammin ja korkeammalla sykkeellä.
Näitä lenkkejä ja päiviä aina välillä tulee. Silloin tulee syvä epäusko omaan kehittymiseen ja tekisi mieli lopettaa koko harrastus. Mutta surkeat lenkit vain kuuluu kuvioon ja niitäkin tarvitaan. Monesti olen huomannut, että yhden huonon lenkin jälkeen alkaa taas kulkea paremmin.
Ja olihan tässä viime viikolla flunssaa – menee varmasti pari viikkoa flunssan päättymisestä, ennen kuin keho on taas ennallaan. Pahin virhe tässä vaiheessa olisi lähteä runttaamaan kovempia määriä tai tehoja. Pikemminkin päinvastoin. Lisää kevyttä juoksua ja malttia.
Tänään on ohjelmassa kevyttä juoksua tiellä tai maastossa. Tätä ei tarvitse arpoa – menen ehdottomasti Nuuksioon. Juokseminen syysmetsässä on mitä mahtavinta mindfulnessia.
Kivoja treenejä sulle!
