Syksyn päätavoitteeeseeni, Vuokatti Trail Challengen 115 km matkaan, on nyt kolme viikkoa. Treenit ovat sujuneet hyvin ja olen saanut kivasti polkukilsoja ja nousumetrejä. Heinäkuussa juoksin kaikkien aikojen ennätyskilsat, yli 300 km kuukauden aikana. Nyt alan kevennellä ja toivon, että ennen kisaa vältyn flunssalta ja saan nukuttua mahdollisimman hyvin.
Starttaan kisaan juoksuystäväni Minnan kanssa ja tavoitteena on ylittää maaliviiva yhdessä. 115 km on matkana tietysti hemmetin pitkä ja kaikenlaista voi sattua kisan aikana. Suoritusaikaa on 24 h ja kyseessä on järjestäjien mukaan kenties Suomen vaativin polkukisa.
Matkan pituuden lisäksi kisassa on pari muutakin jännitysmomenttia. Ensinnäkin itse reitti. Vuokatti Trail Challengen reitti kulkee Vuokatin urheiluopistolta Rumoon ja takaisin urheiluopistolle, eli reitti juostaan edestakaisin.
Reitin ensimmäiset ja viimeiset parikymmentä kilometriä koostuu 13 kainuulaisesta vaarasta. Tämä osuus reitistä on jopa legendaarinen. Kyseessä ei ole mikään rollaattoribaana, vaan reitillä on kunnon kivikkoa ja louhikkoa. Olen lukenut muiden juoksijoiden kisakertomuksia aiemmilta vuosilta ja nähnyt kuvia reitiltä, joten olen ainakin henkisesti varautunut vaativaan reittiin.
Kisan alussa vaarat pääsee (”pääsee”) juoksemaan (”juoksemaan”) tuoreilla jaloilla, mutta loppupuolella, yli 90 km matkanteon jälkeen tulee olemaan todella mielenkiintoista könytä vaaroja ja louhikoita ylös ja alas. Täytyy vaan toivoa, että olisi kuivaa, sillä sadesäällä märkä louhikko on varmasti, öhh, haastavaa.
Toinen jännityksen aihe on pimeässä juokseminen. Vuokatti Trail Challengelle lähdetään kirjaimellisesti yön selkään, sillä startti on perjantai-iltana klo 24. En ole hirveästi harrastanut otsalampun kanssa metsässä juoksemista, ja viime viikolla testasin paria omistamaani otsalamppua (Led Lenserin ja O’Lightin halpismallit) yölenkillä Nuuksiossa.
Kummankin otsalampun istuvuus päähän oli kamala ja niiden valoteho oli aivan liian heikko. Tutulla reitillä Nuuksiossa osasin suunnistaa heikommassakin valossa, mutta ei huvita lähteä Kainuuseen vieraaseen maastoon ilman kunnon valoa. Edessä on siis vielä paremman otsalampun hankinta.
Vertailulistan kärjessä on monen juoksukollegan kehuma Lumonite Compass. Valoteho siinä on varmasti hyvä, mutta lampun mukavuus päässä mietityttää. Kisassa joutuu kuitenkin juoksemaan usean tunnin otsalamppu päässä. En vaan tiedä, onko keksitty sellaista otsalamppua, joka tuntuisi päässä mukavalta.
Onneksi moni asia on myös kunnossa kisaa silmällä pitäen. Juoksuliivi (Ultimate Direction AK Mountain Vest 3.0), kokoontaitettavat sauvat (Black Diamond Carbon Z) ja hyvät polkulenkkarit (Salomon S Lab Sense Ultrat) löytyy ja näihin voin luottaa kuin vuoreen.
Huoltopisteitä on reitillä noin 10 km välein ja luulen, että energiahuollon suunnittelu menee rutiinilla. Aiemmista polkukisoista löytyy hyvät Excelit, joiden pohjalta voin suunnitella tulevan kisan syömiset ja juomiset. Itse kisassa tietty selviää, mitä kroppa suostuu sinä päivänä ottamaan vastaan ja sujuuko energiansaanti suunnitellusti.
Karhunkierroksen 83 km kisasta oppineena teen juomavarustukseen nyt sen muutoksen, että otan mukaan ainoastaan 0,5 l lötköpulloja enkä ollenkaan juomarakkoa. Kisassa rakon täyttäminen on hankalaa ja rakko on vaikea saada niin tyhjäksi, ettei se hölskyisi. Toki syyskuun kelissä myös tarvitsee vähemmän juotavaa kuin toukokuun lämmössä Karhunkierroksella.
Otsalamppuasia ratkeaa lähipäivinä ja kolmen viikon päästä tiedetään, lannistivatko Vuokatti Trail Challengen louhikot harrastelijajuoksijan vai olemmeko Minnan kanssa selättäneet vaarat ja päässeet maaliin. Voi olla, että olen asettanut riman tällä kertaa liian korkealle, mutta eihän sitä tiedä, ellei kokeile. Joskus pitää olla rohkeutta tarttua mahdottomiltakin tuntuviin tavoitteisiin.
Joka tapauksessa tulee varmasti ikimuistoinen kisa ja luvassa on vaarojen ylitysten lisäksi itsensä ylityksiä!
Kaikki tekstin kuvat ovat elokuun juoksutreeneistä.
Olen aivan varma, että te selviätte siitä hienosti! Olette lähdössä matkaan nöyrinä luonnon edessä, mutta loistavasti valmistautuneina, sen parempaa yhdistelmää ei juuri olekaan. Onnea kisaan ja toivottavasti tapaamme, joko reitillä tai maalissa 😊