Jooga tuli pysyvästi elämääni keväällä 2015, kun menin astangajoogan alkeiskurssille Helsingin Astangajoogakouluun. Olin harrastanut juoksua vuodesta 2008 lähtien, mutta jooga oli oikeastaan ensimmäinen säännöllinen oheislaji juoksun rinnalle.
Astangajoogan liikkeet, asanat, tehdään aina samassa järjestyksessä, ja harjoitusten edetessä sarjaan otetaan mukaan uusia, vaativampia asanoita. Astanga on eri joogalajeista fyysisesti vaativin ja siitä puhutaankin niin sanottuna voimajoogana.
Joogan aloitettuani ymmärsin aika pian lajin taian. Astanga on juoksijalle mitä mahtavin tapa parantaa voimaa, liikkuvuutta ja kehonhallintaa. Asanoissa on paljon lonkan ja rintakehän avauksia, vartalonkiertoja, kylkien ja takareisien venytyksiä sekä keskivartalon vahvistusta. Kun astangasarjan liikkeet oppii, myös kotona voi joogata.
Jooga ehkäisee rasitusvammoja
Istuva juoksuasento ja heikko keskivartalo ovat monen juoksijan ongelma, etenkin toimistotyötä tekevien ja muutoin paljon istuvien. Runsas istuminen lyhentää lonkankoukistajia ja heikentää niiden voimaa. Myös keskimmäinen pakaralihas on monella juoksijalla heikko ja koko lihas saattaa olla täysin kadoksissa. Päätetyöskentely ja kännykällä roikkuminen aiheuttavat huonoa ryhtiä, mikä taas johtaa niska- ja selkävaivoihin. Kaikki tämä vaikuttaa juoksuasentoon ja lisää vammariskiä.

Näitä ongelmakohtia voi pyrkiä parantamaan kuntosalilla ja kotijumpalla, mutta mielestäni jooga on kaikkein paras apu kehonhallinnan ja liikkuvuuden parantamiseen. Missään muussa lajissa ei tule niin hyviä lonkan ja rintakehän avauksia ja moni asana ottaa tosi hyvin keskimmäiseen pakaralihakseen ja keskivartaloon. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia juoksuasennon kanssa pitkissäkään suorituksissa ja olen välttynyt myös rasitusvammoilta, minkä arvelen olevan pitkälti joogan ansiota.
Olen pyrkinyt joogaamaan noin kerran viikossa ja joogamatto on ollut mukana myös matkoilla, kuten maratonmatkalla Marrakechissa ja perheen mökkireissuilla. Etenkin kisakaudella kannattaa kuitenkin joogata maltillisesti, sillä astanga-asanat ovat varsin voimakkaita. Astanga ja kovat juoksutreenit saattavat yhdessä kuormittaa liikaa ja palautuminen heikkenee. Vammariskin välttämiseksi joogaa tulee myös tehdä aina kehoa kuunnellen eikä ylittää liikaa oman kehonsa rajoja.
Pää tyhjenee joogassa
Nyt elokuussa menin pitkästä aikaa ohjatulle joogatunnille. Tunnin ajankohta on loistava – perjantai-iltapäivä työviikon jälkeen. Käyn Joogaa keholle ja mielelle -joogakoulun Maijan tunneilla Leppävaarassa. Maija on uskomaton voimapakkaus ja todella osaava ohjaaja. Hän auttaa vaativammissa asanoissa ja haastaa sopivan lempeästi kokeilemaan uusia asanoita.
Eilen perjantaina olin taas tunnilla ja huomasin, kuinka pää tyhjeni työasioista noin 20 minuuttia joogattuani. Kokeilin ensimmäistä kertaa yhtä vähän haastavampaa asanaa ja pääsin siihen Maijan avustuksella, mutta onnistuminen vaati myös itseltä täydellistä keskittymistä.
Joidenkin mielestä astangajooga on tylsää, kun sarja toistuu aina samanlaisena kerrasta toiseen. Mutta minusta tämä on juuri astangajoogan juju. Elämässä joogan ulkopuolella on niin paljon muuttuvia osatekijöitä, että on ihanaa tehdä sarjaa vaivaamatta liikaa aivojaan. Toisaalta jooga on myös läsnäolon harjoitus. Jos asanoissa ei ole henkisesti läsnä, liikkeet eivät vain suju.

Astangan rinnalle yiniä
Astangajoogan lisäksi aloitin tänä syksynä yin-joogan, joka on niin sanottua restoratiivista, palauttavaa joogaa. Yin-joogassa viivytään yhdessä asanassa monta minuuttia, mikä tekee todella hyvää kehon jumeille ja lihaskalvoille sekä ennen kaikkea hermostolle. Yin aktivoi parasympaattista hermostoa, joka vaikuttaa merkittävästi kykyymme rentoutua ja palautua.
Yin-jooga onkin mitä parhain liikuntamuoto ylikuormittuneelle ihmiselle. Tämän tajuamiseen minulla on mennyt liian pitkään, sillä olen niitä suorittavia ihmisiä, joille treenin pitää aina ”tuntua joltakin”. Yin ei tunnu miltään (paitsi joskus epämukavalta, kun samassa asanassa ollaan pitkään, mutta sekin on jotenkin hyvää tekevää epämukavuutta), mutta siitä huolimatta se vaikuttaa kehoon todella positiivisesti.

Teen yiniä nyt vähintään kerran viikossa ja tilasin verkkokaupasta apuvälineitäkin, joogabolsterin ja vyön. Myös joogatiilet vielä tarvitsen. Apuvälineiden tarkoitus on tukea kehoa niin, että joogaajan ei tarvitse itse kannatella kehoa asanoissa. Yinissä rentous on avain kehittymiseen, ja apuvälineet auttavat rentoutumiseen harjoituksen aikana.
Joogan jälkeen olo on aina kevyt ja rentoutunut. Keho on auki ja mieli virkistynyt. Siinä olotilassa on mukava viipyä eikä tee mieli mennä someen. Joogaan jää koukkuun, joten suosittelen kokeilemaan rohkeasti, jos et ole vielä joogannut! 😊