Sain kunnian haastatella blogiini juoksuvalmentajaani Minna Syvälää. Minna kertoi haastattelussa urastaan juoksuvalmentajana ja life coachina, valmennuksensa kulmakivistä sekä omasta juoksuharjoittelustaan ja -tavoitteistaan.
Minua Minna valmentaa paraikaa syyskuun Nuuksio Classicin ultramatkalle, joten oli supermielenkiintoista päästä kurkkaamaan Minnan elämään!
Kuka olet – kerro hieman itsestäsi?
Täytän kesällä 41 vuotta. Perheeseeni kuuluu avopuolisoni Sami ja hänen kaksi teini-ikäistä tytärtään. Lisäksi meillä asustaa kaksi koiraa ja kaksi kissaa.
Miten sinusta tuli juoksuvalmentaja?
Olen toiminut kokopäiväisesti valmentajana ja yrittäjänä pian 7 vuoden ajan. Minusta tuli valmentaja monen vuoden jahkailun jälkeen. Haaveilin liikunta-alan hommista jo 2000-luvun alkupuolella, kun opiskelin kuntosaliohjaajaksi työn ohessa.
Vuonna 2012 jäin opintovapaalle palkkatyöstäni HR-tehtävistä ja opiskelin YAMK-tradenomin tutkinnon sekä personal traineriksi sekä ravintovalmentajaksi. Vuoden opintovapaan jälkeen oli selvää, että nyt tai ei koskaan perustan oman yrityksen.
Pelkkä kouluttautuminen ei tehnyt minusta valmentajaa, vaan myös oma, nyt jo yli 15 vuoden vahva kokemus kestävyysjuoksijana. Tämä on ennen kaikkea kutsumustyö.
Kerro juoksutaustastasi.
Juoksin ensimmäisen maratonini vuonna 2005. Olin tuolloin 26-vuotias. Olin haaveillut maratonin juoksemisesta jo pari vuotta. Se oli jotenkin todella mystistä ja pelottavaakin touhua. Ajattelin, että ei hitto minusta ole tuohon ja samalla kuitenkin päätin, että kyllä minusta on.
Ensimmäisellä maratonilla aikaa kului noin 4 h 20 min, enkä meinannut seuraavana aamuna päästä laskeutumaan parvisängystä alas. Vuonna 2015 juoksin ennätykseni 2:53, joten kymmenessä vuodessa ehtii saada paljon aikaan J.
Aloin etsiä rajojani juoksijana 2010-luvun alussa, kun löysin Espoon Tapioiden juoksuklubin. Vuonna 2012 minusta tuli Espoon Tapioiden edustusurheilija ja silloin minua valmensi Tero Jantunen muutaman kauden ajan. Kovalla työllä alkoi syntyä tulosta ja tulokset paranivat.
Parhaimmat juoksusaavutukseni ovat yleisessä sarjassa SM-maastojen joukkuehopea 2018, Kalevan kisojen 4. sija 10 000m, puolimaratonin SM 4. sija sekä Buff Trail Tour Finland -polkujuoksusarjan kokonaiskilpailun 2. sija vuonna 2015.
Millaisia valmennettavia sinulla on ollut?
Olen ennen kaikkea ihmisen valmentaja. Juoksu on laji, jonka osaan parhaiten ja siitä minulla on eniten osaamista. Minulla on hyvin erilaisia valmennettavia: terveysliikkujia, joiden tavoitteena on jaksaa paremmin työssä ja arjessa. Heidän kanssaan tehdään monipuolista aerobista harjoittelua ja liikehallintaa sekä lihaskuntoa kehittävää harjoittelua.
Sitten on eritasoisia juoksijoita, jotka hakevat apua juoksuharjoittelun aloittamiseen, sekä tavoitteellisia kuntoilijoita kaikenlaisilta kestävyysmatkoilta vitosesta ultramatkoihin.
Mitkä ovat juoksuvalmennuksesi kulmakivet?
Valmentamisen tärkein kulmakivi on vahva dialogi valmennettavan kanssa. Olen vierellä kulkija, en auktoriteetti. Uskon yksilölliseen ja pitkäjänteiseen valmentamiseen. Minussa on hieman maailmanparantajaa: valmennustyölläni autan asiakkaitani parempaan arkeen ja autan heitä löytämään oman jutun ja tavoitteen.
Varsinaiset harjoitukset riippuvat aina asiakkaan lähtötasosta ja tavoitteista. Yleisesti kiinnitän huomiota peruskuntoharjoitteluun, liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoitteluun sekä juoksutekniikkaan.
Peruskuntoharjoittelun toteutumista seuraan enimmäkseen valmennettavan harjoituspäiväkirjan kautta. Lihaskuntoa, liikehallintaa ja juoksutekniikkaa treenataan valmennustapaamisissa. Joskus ei treenata varsinaisesti mitään, vaan tunti saattaa mennä puhumiseen.
Mitkä ovat ilman valmentajaa treenaavan kuntojuoksijan tyypillisimmät treeni- tai kisavirheet?
Harjoittelussa tyypillisin virhe on peruskestävyyden laiminlyönti. Juostaan liian kovaa, kun ajatellaan, että hitaasti juokseminen on muka noloa. Hitaasti juokseminen on rohkeutta!
Peruskestävyyden kehittäminen on pitkäjänteistä puuhaa: kuin seuraisi maalin kuivumista, paitsi että maalikin kuivuu nopeammin kuin peruskestävyys kehittyy. Kun juostaan koko ajan liian kovaa, ei palauduta, koviksi tarkoitetuissa treeneissä ei päästä riittävän kovaa eikä kehitystä tapahdu.
Kilpailuissa yleinen virhe on puolestaan se, että ei uskalleta levätä ennen starttia ja juostaan kisan alussa liian kovaa omaan kuntotasoon nähden.
Millainen on optimaalinen juoksuohjelma neljän tunnin maratoonarille?
Sellainen, joka soveltuu kyseisen yksilön elämäntilanteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Se mikä sopii Pirkolle, ei välttämättä sovi Pentille. Yksilöllisyys ennen kaikkea.
Olet myös life coach – kerro vähän siitä.
Life coaching on elämäntaidon valmentamista. Se perustuu positiiviseen psykologiaan ja ratkaisukeskeisyyteen. Opiskelin tämän tutkinnon vuonna 2018. Coaching-tapaamisissa edetään valmennettavan tarpeiden mukaan. Haasteet saattavat liittyä esimerkiksi arjenhallintaan, kiireeseen, työkuormaan tai stressiin. Näitä haasteita puretaan keskustelun ja tehtävien avulla.
Mitä hyötyä coachingista voi olla juoksuvalmennuksessa? Entä muutoin elämässä?
Jokaisella pitäisi olla oma coach, jolle voi purkaa mieltä askarruttavat asiat aivan ilman sensuuria. Coach auttaa kirkastamaan valintoja, löytämään ratkaisuja ja hyväksymään itsensä. Juoksuvalmennuksessa coachingin hyöty syntyy ihmisen kokonaisvaltaisesta valmentamisesta. Life coachingin ansiosta näen ihmisen ennen kaikkea ihmisenä ja kokonaisuutena, en vain juoksijana.
Minulle coachingissa parasta on kuunteleminen. Ihmisillä on todella vaikuttavia taustoja ja elämäntarinoita. Opin koko ajan kuuntelemaan lisää ja löytämään erilaisia tapoja ajatella. Itse olen valmennettavana oppinut käsittelemään vaikeita elämäntapahtumia ja sanoittamaan tunteita paremmin.
Miten huolehdit itse omasta jaksamisestasi ja palautumisestasi?
Olen kalenteri-ihminen ja merkkaan tehtävät ja treenit kalenteriin. Tämä on todella vapauttavaa: ei tarvitse pähkäillä, milloin minkäkin asian hoitaa, kun se lukee kalenterissa. Nautin touhuamisesta sekä erilaisista projekteista työssä ja vapaa-ajalla.
Olen opetellut sanomaan ei. Kieltäydyn reippaasti ja kohteliaasti turhista asioista, enkä pode siitä huonoa omatuntoa. En käytä aikaa tv:n katsomiseen ja menen nukkumaan viimeistään klo 22. Käyn metsäkävelyillä koirien kanssa. Lisäksi huolehdin siitä, että minulla on riittävästi aikaa yksinoleiluun. Ekstrovertti työ vaatii introvertin vapaa-ajan.
Millaisia juoksutavoitteita sinulla on tälle vuodelle?
(Haastattelu on tehty ennen koronakriisiä, joten ainakin Buff Trail Tourin toteutuminen jää luonnollisestikin nähtäväksi.)
Tänä vuonna palaan takaisin polkujuoksuun. Tavoitteenani on Buff Trail Tour Finland ja vähintään neljän osakilpailun juokseminen. Mahdollisesti myös Kalevan kisat ja 10 000m matka elokuussa. En haikaile ennätyksien perään – tärkeintä ovat elämykset. Olen tyytyväinen siihen mitä olen saavuttanut, mutta jos ennätys tulee jollain matkalla, on se kiva yllätys.
Kerro esimerkki omasta treeniviikostasi.
Rytmitän treenini 12 päivään harjoittelua ja kahteen lepopäivään.
Tämän jakson aikana juoksin yhteensä 185 km eli noin 15 km per päivä. Aerobinen kynnyssykkeeni on 145 ja anaerobinen noin 164. Juoksumäärä oli suurempi kuin aiemmin johtuen siitä, että ei päässyt hiihtämään. Aikaisempina vuosina juoksumäärät ovat olleet talviaikaan hyvin maltillisia. Seuraan enemmän harjoittelutunteja kuin juoksukilometrejä.
Vuonna 2019 juoksin 2853 km eli noin 54 km per viikko, toki vaihtelu on suurta riippuen vuodenajasta.