Polkujuoksijat ympäri maailman olivat viime viikolla hankkimassa elämyksiä UTMB-viikolla. Itse jännitin juoksukavereiden kisasuorituksia online-seurannan kautta ja hankin treenielämyksiä Itä-Helsingissä juosten ja Länsi-Uudellamaalla pyöräillen.
Erityisiä näistä treenielämyksistä teki kaksi asiaa: sain jälleen tutustua uusiin upeisiin paikkoihin ja liikuin omalla lihasvoimalla yhdensuuntaisesti paikasta A paikkaan B.
Juoksu tai pyöräily paikasta toiseen on innostava tapa harrastaa. Saa kaivattua vaihtelua omiin vakioreitteihin ja näkee uusia paikkoja. Ja kun tekee treenin paikasta A paikkaan B juosten tai pyöräillen, on ihan erilainen fiilis saapua määränpäähän kuin tavallisella ympyrälenkillä. Juhlaa arjen keskellä!
Pitkin Itä-Helsingin rantoja
Juoksuystäväni Milla oli Helsingissä käymässä ja ehdotti arki-illan yhteislenkkiä Itä-Helsingistä Vuosaaresta keskustaan. Minut oli helppoa houkutella mukaan. En juokse Itä-Helsingissä oikeastaan koskaan, joten saisimme samassa paketissa sekä treenin että vaivatonta lähimatkailua.
Lisäksi lähdimme juoksemaan vasta puoli kahdeksan maissa illalla, joten pakettiin tuli vielä kolmaskin erityisyys: myöhäisillan juoksu elokuun tummana, lämpimänä iltana.
Otimme siis keskustasta metron Vuosaareen ja lähdimme juoksemaan illalla kohti länttä. Vuosaaren kohisevan sillan jälkeen käännyimme rantaa pitkin kohti rauhallista Marjaniemeä ja mitä näimmekään! Opastuskyltti kertoi meidän olevan Itäisellä rantareitillä. Tänne oli tehty ihan meitä varten upea rantareitti oransseine reittimerkkeineen. Ihanaa!
Varsinaisesti Itäinen rantareitti alkaa Uutelan ulkoilualueelta vielä idempää. Reitti on kaikkiaan 23 kilometriä pitkä ja noudattelee Helsingin rantaviivaa.
Jatkoimme juoksua oransseja merkkejä seuraillen ja fiilistelimme merellistä Itä-Helsinkiä. Marjaniemessä oli hienoja ja erikoisiakin taloja eri aikakausilta. Näimme uimarantoja, kartanopuiston, venesatamia ja lehtomaisia ulkoilualueita. Herttoniemen rantabulevardilla tuntui kuin olisimme jossain kauempanakin kotoa.
Jossain Tammisalon kohdalla minulla alkoi tuntua särkyä toisessa pohkeessa. 15 vuoden juoksuharrastuksen aikana olen kärsinyt minimaalisesti rasitusvammoista, joten pohjesärky oli minulle uutta ja merkillistä. Mutta olihan puolimaratonista Helsinki Marathonilla kulunut vain neljä päivää – kenties kroppa yritti huudella, että nyt tulee liikaa kilometrejä.
Niinpä päätimme Kulosaaressa lyhentää rantareittiä ja juoksimme Itäväylää pitkin suoraan Sörnäisiin. Oli jo pimeää. Merellinen lähiö muuttui urbaaniksi kivikaupungiksi ja omalla tavallaan kiehtovaksi. Juoksimme Merihaan, Hakaniemen ja Kaisaniemen läpi Kamppiin.
Kello oli 22. Yökerhot availivat oviaan, mutta me haimme Alepasta evästä ja matkasimme yöpuulle. Lenkistä kertyi juoksua kaikkiaan 18 km ja fiilis oli mahtava. Myöhäislenkistä huolimatta yölläkin nukutti ihan hyvin.
Itäinen rantareitti on varmasti upea kaikkina vuodenaikoina. Itse menen sinne takuuvarmasti vielä uudelleen. Suosittelen lämpimästi tutustumaan rantareittiin, jos et ole ennättänyt vielä sinne!
Kerron seuraavassa postauksessa viikon toisesta elämystreenistä, pyöräilystäni Veikkolasta Raaseporiin.
