Moni haaveilee ultrajuoksukisaan osallistumisesta ja pohtii, miten ultraan tulisi harjoitella. Ultrajuoksun aloittavilla on yleensä takana useampi maraton ja kaivataan lisää haasteita.
Itse osallistuin ensimmäiseen ultrajuoksuuni marraskuussa 2015 Joensuu Night Runilla. Siellä juostaan reilun 325 metrin sisärataa hallissa klo 20-08. Tunnelma tuossa kisassa on täysin ainutlaatuinen – kaikki kannustavat toisiaan ja sinne on ensikertalaisenkin helppo tulla, kun kaikki osallistujat ovat samassa paikassa koko kisan ajan.
2015 kisaan ilmoittautuminen tapahtui aikoinaan hetken mielijohteesta. Olin juossut saman vuoden huhtikuussa Kestävyyttä pintakaasulla -kaverien kanssa 50 km ja siitä jäi kova ultrakipinä. Sitten syksyllä päätimme juoksuystäväni Marin kanssa mennä yhdessä Joensuuhun. Tuntui kivalta mennä sinne kaverin kanssa, yksin olisin tuskin rohkaistunut.
Ensimmäiseen ultraani mennessä olin juossut viisi maratonia. Olin ajatellut, että ultrajuoksu on korkeampaa tiedettä eikä se ole mua varten – pitää tietää tosi tarkkaan, mitä syö ja juo, varusteilta vaaditaan paljon ja tietenkin itse harjoittelu vie aikaa. Kyse ei kuitenkaan ole oikeastaan maratonia kummemmasta harjoittelusta.
Vuosi 2015 oli juoksullisesti hyvä ja menin Joensuuhun aika luottavaisin mielin. Olin juossut sinä vuonna noin 40 km viikossa ja viikkokilsoja oli enimmillään 80. Pärjäsin ensimmäisessä ultrakisassa periaatteessa siis normaalilla maratonharjoittelulla.
Tänä vuonna juoksukilsoja on kertynyt elokuun loppuun mennessä yli 1600, mikä on 200 km enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Ja kuten edellisessä postauksessa kerroin, harjoittelen nyt Joensuuhun Ultrafinn Oy:n Jari Tompon ohjauksessa.
Valmennussuhteen alkaessa kerroin Jarille oman harjoitteluni reunaehdot. Pystyn juoksemaan enimmillään noin 90 km viikossa (ja nämäkin ovat poikkeusviikkoja), joogaan kerran viikossa ja juoksen sekä poluilla että maantiellä, jotta juoksu olisi monipuolista. Toivoin myös, että harjoittelussa otettaisiin huomioon jo kevään polkukisat esimerkiksi mäkitreenin muodossa.
Jarin tekemän juoksuohjelman kulmakivet ovat luonnollisestikin kevyessä määräjuoksussa. Ohjelmassa on aina kolme kovempaa viikkoa ja yksi kevyempi viikko. Kovilla viikoilla juoksua on 80-90 km viikossa, ja kevyelläkin viikolla juoksua kertyy noin 50 km.
Lepopäiviä viikossa on yksi. Keskiviikkoisin ja perjantaisin juoksen peruskestävyyslenkin ja tiistaisin vauhtikestävyyslenkin. Torstaisin ohjelmassa on jooga sekä lauantaisin lyhyempi lenkki ja oman kehon painolla tehtävä lihaskuntotreeni. Ja muuten, kun tein viime lauantaina ensimmäisen lihaskuntoni – enkä muista, milloin olisin viimeksi tehnyt lihaskuntoa – paikat olivat kipeänä monta päivää! Kotijumppakin siis voi olla tehokasta!
Pitkä lenkki ohjelmassa on sunnuntaisin ja pitkiksen pituus on viikosta riippuen 2-3 tuntia. Pitkä lenkki juostaan matalalla sykkeellä, 130-135, kun aerobinen kynnykseni on 150 tuntumassa.
Eli mitään megapitkiksiä ohjelmassa ei ole, vaikka tähtään ultrakisaan. Tämä on kokonaiskuormituksen kannalta varmasti hyvä juttu – esimerkiksi neljän tunnin pitkikset ovat jo niin kuormittavia, että ne vievät treeniltä pohjan moneksi päiväksi.
Arkipäivien peruskestävyyslenkkejä tulen varmastikin tekemään aika paljon työmatkojen yhteydessä. Tämä vaatii oman säätönsä, mutta on kiva tulla töistä kotiin, kun treeni on jo tehty.
Huomenna olen talkoilemassa Helsinki Ultra Runilla Malmilla ja kannustamassa juoksijoita huikeisiin suorituksiin. Omaan ultrakisaan on nyt yhdeksän viikkoa!
Aurinkoista viikonloppua ja syyskuun alkua!
